Eettiset periaatteet

Maailman Lääkäriliiton Helsingin julistus (1964) on laadittu tuomaan julki ne eettiset periaatteet, joiden tarkoituksena on ohjata lääkäreitä ja muita ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön osallistuvia. Ihmiseen kohdistuvaksi lääketieteelliseksi tutkimukseksi katsotaan myös tunnistettavaa ihmisperäistä ainesta tai yksilöön henkilöitävissä olevia terveystietoja koskeva tutkimus. Tutkittavan etu ja hyvinvointi on aina asetettava tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle. Tutkittavan saa asettaa alttiiksi vain sellaisille toimenpiteille, joista odotettavissa oleva terveydellinen tai tieteellinen hyöty on selvästi suurempi kuin tutkittavalle mahdollisesti aiheutuvat riskit ja haitat (Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999, 4 §). Tutkittavien tulee olla vapaaehtoisia, jotka ovat antaneet tietoon perustuvan suostumuksensa tutkimukseen. Tutkimussuunnitelmassa on aina todettava tutkimukseen liittyvät eettiset näkökohdat ja siitä on käytävä ilmi, että Helsingin julistuksen periaatteita noudatetaan.

Jokaisesta ihmiseen kohdistuvasta lääketieteellisestä tutkimuksesta tulee olla riippumaton eettinen arvio tutkimuksen hyväksyttävyydestä.

Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri edellyttävät terveystieteellisiä tutkimuksia tekevien tutkijoiden tuntevan ja sitoutuvan tekemään tutkimukset velvoittavan lainsäädännön, määräysten ja ohjeistusten sekä eettisten periaatteiden mukaisesti.