Tutkimusvalmiste on kliinisessä lääketutkimuksessa tutkittava tai vertailuvalmisteena käytettävä vaikuttavaa ainetta sisältävä lääke tai mahdollinen lume (plasebo).
Valmistaminen
Lääkelain (395/1987) mukaan lääkkeitä, mukaan lukien tutkimuslääkkeitä, saa valmistaa Fimean luvalla lääketehtaassa (8 §), kliinisiin lääketutkimuksiin lääkkeitä valmistavassa yksikössä (15 a §), apteekissa ja sivuapteekissa (12 §), sairaala-apteekissa ja lääkekeskuksessa (14 §). Sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa lääkevalmisteita saa valmistaa vain sairaalan tai terveyskeskuksen omaan käyttöön, ei siis esim. monikeskustutkimuksissa muiden keskusten käyttöön (erikoistapauksissa mahdollista Fimean luvalla, Lääkelaki 62 §). Jos valmistaja on lääketehdas, toimiluvan tulee kattaa tutkimuksessa käytettävä lääkemuoto. Tutkimuslääkkeiden valmistuksessa on noudatettava lääkkeiden hyviä tuotantotapoja EY:n direktiivi ihmisille tarkoitettujen tutkimuslääkkeiden hyvän kliinisen tutkimustavan periaatteista ja yksityiskohtaisista ohjeista sekä kyseisten valmisteiden valmistus- tai tuontilupaa koskevista vaatimuksista 2005/28/EY ja EU Guide to Good Manufacturing Practices, GMP, Annex 13, Manufacture of Investigational Medicinal Products, vol.4.
Maahantuonti
Tutkimuslääkkeitä saa tuoda maahan se taho, jolla on oikeus valmistaa lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin sekä harjoittaa lääketukkukauppaa toimilupansa mukaisesti (Lääkelaki 395/1987, 17 §). Jos myyntiluvallinen lääkevalmiste tai kliinisiä lääketutkimuksia varten tarkoitettu lääkevalmiste tuodaan ETA:n/EU:n-alueen ulkopuolisesta valtiosta, on maahantuojalla oltava toimilupa lääkkeiden teolliseen valmistamiseen (Lääkelaki 395/1987, 17 §). Toimiluvan tai todistuksen tulee koskea kyseistä lääkemuotoa. Lisäksi tulee ilmoittaa tiedot kelpoisuusehdot täyttävästä henkilöstä (QP, Qualified Person), joka vastaa lääkkeen vapauttamisesta ja sertifioinnista EU-alueella GMP-vaatimusten mukaisesti. TYKS:in sairaala-apteekilla on lupa maahantuoda lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin ainoastaan ETA:n/EU:n-alueelta ja ainoastaan sairaalassa tapahtuvaa tutkimusta varten.
Yliopisto ei voi maahantuoda lääkkeitä (Lääkelaki 395/1987, 17 §) lääkinnälliseen käyttöön eli ihmisillä tehtäviin kliinisiin lääketutkimuksiin. THL:n rokoteturvallisuusyksikkö vapauttaa Suomessa lääketutkimuksissa käytettävät rokotteet. Ks. rokotteet, Kliiniset lääketutkimukset, Määräys 2/2012 (Fimea), liite 2.
Tutkimusvalmisteen toimittaminen
Lääkelaitoksen määräyksen 2/2012 mukaan tutkimuslääkkeet on mahdollista toimittaa suoraan tutkijan käyttöön lääketehtaasta, lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin valmistavasta yksiköstä, lääketukkukaupasta, sairaala-apteekista sekä apteekista. Jos tutkimuslääke tulee Suomen ulkopuolelta ETA/EU-maasta, on lääkevalmiste toimitettava sairaala-apteekin kautta, koska sairaala-apteekilla on maahantuontioikeus, mutta yksittäisellä henkilöllä maahantuontioikeus rajoittuu vain omiin henkilökohtaisessa käytössä oleviin lääkkeisiin (Lääkelaki 395/1987, 19 §). ETA:n/EU:n ulkopuolisesta maasta tutkimuslääkkeen voi tuoda maahan lääketehdas tai lääketukkukauppa.
Mikäli tutkimuslääke saapuu sairaalassa suoraan tutkijalle, tulee tutkijan toimittaa sairaala-apteekkiin tieto vastaanotetuista tutkimuslääkkeistä. Mikäli apteekki, sairaala-apteekki tai lääkekeskus vastaa tutkimuslääkkeiden säilyttämisestä, vastaa näiden yksiköiden vastuuhenkilö tutkimuslääkkeiden vastaanottamisesta (Määräys 2/2012).
Turvallisuus
Ensisijaisesti toimeksiantaja vastaa siitä, että tutkimusvalmisteen turvallisuudesta ja tehokkuudesta on riittävästi luotettavaa tietoa. Jos toimeksiantaja ei ole oikeushenkilö (esim. yritys, järjestö, säätiö, rekisteröity yhdistys), on kliinisestä tutkimuksesta vastaava henkilö vastuussa myös siitä, että lääkevalmisteesta on käytettävissä riittävät ja luotettavat tiedot (Määräys 2/2012).
Toimeksiantajan tulee ylläpitää kirjanpitoa, josta käy ilmi tutkimusvalmisteen lähetys, vastaanotto, käyttö, palautus ja tuhoaminen. Tutkija vastaa tutkimusvalmisteiden lääkekirjanpidosta tutkimuspaikassa (Määräys 2/2012). Tutkimusvalmisteet tulee säilyttää lukollisessa tilassa, lämpötilasuositusten (lämpötilan seuranta) ja olosuhdesuositusten (esim. valolta suojaaminen) mukaisesti.
Tutkimuslääkkeiden pakkausmerkinnät tulee tarvittaessa tehdä molemmilla kotimaisilla kielillä. Jos pakkausta ei anneta tutkittavalle, voivat merkinnät olla englanninkielisiä (Määräys 2/2012).Tutkimusvalmisteen pakkauksessa, myös plasebopakkauksessa, tulee olla ainakin seuraavat tiedot:
- tutkimuksen koodi
- tutkimusvalmisteen eränumero tai tunniste sen selvittämiseksi
- valmistaja ja/tai toimeksiantaja
- vastaavan tutkijan nimi
- tutkittavan tunnus
- teksti "Kliiniseen tutkimukseen"/"För klinisk prövning"
- lääkemuoto
- annos ja antotapa
- säilytysohjeet
- viimeinen käyttöpäivämäärä.
Tutkimusvalmisteen käsittelystä tulee olla kirjalliset ohjeet. Tutkimusvalmisteesta (jokaisesta kliinisessä tutkimuksessa käytetystä erästä) tulee olla analyysitodistus, jonka laatimisesta ja arkistoinnista vastaa lääkkeen valmistaja. Usein tutkimuksen toimeksiantaja on myös tutkimuslääkkeen valmistaja. TYKS sairaala-apteekki laatii ja arkistoi analyysitodistuksen siinä tapauksessa, että se myös valmistaa tutkimuslääkkeen. Analyysitodistus tai muu todistus siitä, että tutkimusvalmiste on valmistettu GMP-ohjeiden mukaan, tulisi myös arkistoida tutkijan kansioon (osa Lääkelaitoksen ilmoitusasiakirjoja, mikäli lääkkeellä ei vielä ole myyntilupaa Suomessa).
Tutkimusvalmisteen kelpoisuusajan tulee olla voimassa, kun lääkettä annetaan tutkittaville. Tutkimuksessa käytettyjen valmisteiden tunnistamisen ja jäljitettävyyden takaamiseksi tulee käytetyn tutkimusvalmisteen tiedot kirjata tutkimusdokumentaatioon. Jos käytössä ei ole irrallista kopiota tutkimusvalmisteen pakkausmerkinnöistä (ns. kaksoisetikettiä), tulee tutkimuksen lähdeasiakirjoihin (source data) ja/tai tietojenkeruulomakkeille (CRF) kirjata tutkittavalle annetun tutkimusvalmisteen eränumero, valmistaja, pakkaaja (jos eri kuin valmistaja), lääkemuoto, antotapa ja/tai antoreitti, annosten määrä ja tutkimuksen koodi.
Tutkimuslääkkeiden uudelleen pakkaaminen ja etiketöinti katsotaan lääkkeiden uudelleen valmistamiseksi, joten sen voi tehdä vain sellainen taho, jolla on oikeus tutkimuslääkkeiden valmistamiseen, esim. sairaala-apteekki. Kelpoisuusajan muuttaminen voidaan perustelluista syistä tehdä tutkimuspaikassa toimeksiantajan monitorin toimesta asianmukaisesti dokumentoituna.
Lisäksi tulee noudattaa sairaala-apteekin toimintaohjeita tutkimuslääkkeiden käsittelystä kliinisessä lääketutkimuksessa
TYKS sairaala-apteekki OHJE tutkijalle tutkimuslääkkeiden käsittelystä (docx) (56.2 KB)
Tutkimusvalmisteiden hävittäminen
Mahdolliset jäljelle jääneet, käyttämättömät tutkimuslääkkeet palautetaan sopimuksen mukaisesti toimeksiantajalle tai tuhotaan. Toimeksiantaja on vastuussa tutkimuslääkkeistä. Kun kyseessä on tutkijalähtöinen tutkimus, tutkija katsotaan tutkimuksen toimeksiantajaksi ja hän vastaa myös tutkimuslääkkeiden tuhoamisesta. Tällaisissa tapauksissa lääkkeiden tuhoaminen tapahtuu sairaala-apteekin kautta. Tutkimusvalmisteiden palautus tai tuhoaminen tulee dokumentoida